Hyvää matkaa huippuyliopistoksi!2.9.2009 15:20
Elina Melgin 08/09
Maailman parhaiden yliopistojen kärkisijoilla komeilevat vuodesta toiseen Harward, Yale, Cambridge ja Oxford. Sadan parhaan listalta löytyy yksi suomalainen oppilaitos: Helsingin yliopisto.
Voisi kuvitella, että erikoistuneiden yliopistojen parhaiden lista olisi kovinkin erilainen. Näin ei kuitenkaan ole. Parhaat ovat suuria ja yltävät monen erikoistuneen yliopiston tasoiseen opetukseen ja tutkimukseen. Teknologiapainotteisten yliopistojen ranking-listalta löytyy yksi suomalainen oppilaitos, Teknillinen korkeakoulu TKK on sijalla 94. (www.topuniversities.com).
Yliopistojen sijoitus voi vaihdella pikkuisen eri tutkimuksissa, mutta suuria erot eivät ole. Suomessa sijaitsevia yliopistoja ei komeile kärjessä. Kuten tiedämme kilpailu parhaista opiskelijoista ja opettajista määräytyy pitkälti sen mukaan, millaisena yliopisto tunnetaan. Tasokkaimpiin yliopistoihin on universaali imu. Niihin pyritään ja päästään maailman kaikilta kolkilta, erilaisilta kieli- ja uskontoalueilta.
Aalto-yliopiston perustamisen taustalla olevat poliittiset ja taloudelliset voimat katsovat yliopistokenttäämme kansainvälisestä näkökulmasta. Yksi suuri on enemmän kuin kolme pientä yhteensä. Keskittämällä voimia saavutamme enemmän kuin niitä hajottamalla.
Samaan aikaan kun Aalto-yliopiston mittava integraatio on käynnistynyt, Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja TKK:n opiskelijat haluavat kiireesti valmistua yliopistoistaan. He haluavat äkkiä paperit ulos, koska eivät halua valmistua Aalto-yliopistosta. Moni opiskelija harhaisesti luulee, että paperit Helsingin kauppakorkeakoulusta vievät häntä pidemmälle elämässä.
Uudistuksen keskellä elävien, niin opiskelijoiden kuin virkamiestenkin, ajattelua vaivaa epäilys. Uskon puute ruokkii hyviä, mutta myös kapeita kysymyksiä. Miten käy riippumattoman tutkimuksen, kun ulkopuolinen rahoitus lisääntyy? Jääkö taide vakavaraisempien tieteenalojen varjoon?
Kysymysten joukossa ei toistaiseksi ole vilahdellut juurikaan aiheita, jotka liittyvät Aalto-yliopiston huikeisiin mahdollisuuksiin. Tavoitteiden valossa Aalto-yliopisto tuntuukin olevan oikeilla raiteilla. Määrittelyjä vielä työstetään, mutta jo kansainvälisyyden ja monialaisuuden lähtökohdat tekevät uudesta korkeakoulusta ainutlaatuisen.
Etäältä katsottuna Suomi on hyvin homogeeninen maa. Me suomalaiset tiedämme samoja asioita, me luemme samoja lehtiä ja katsomme samoja uutisia ja tv-ohjelmia. Me tunnemme samoja ihmisiä. Keskustelu, vuorovaikutus ja yhteistyö ovat vaivattomia, kun jaettavaa on paljon. Kansainväliseen osaamiseen tarvitaan kuitenkin jotakin ihan muuta.
Kansainvälisyys tarkoittaa monikulttuurisuutta. Se puolestaan tarkoittaa kykyä ja ymmärrystä vuorovaikutukseen monenlaisten ihmisryhmien kanssa. Monikulttuurisessa ympäristössä opiskellut oppii suvaitsevaisuutta ja avarakatseisuutta. Kyvyllä ymmärtää ja suhteuttaa asioita on suora yhteys vastuullisuuteen ja eettisyyteen. Voisi rohkeasti väittää, että opiskelu monikulttuurisessa tiede- tai taideyhteisössä tuottaa osaajia, joilla on kyky tuottaa kestävimpiä ja vastuullisempia tuotteita, palveluita ja prosesseja. Pelkkä omaan napaan tuijottaminen ei ole mahdollista.
Jos Aalto-yliopisto onnistuu tavoitteidensa saavuttamisessa, kymmenen vuoden kuluttua sieltä valmistuvan maisterin paperit kertovat työnantajalle, että hakijalla on korkeatasoinen pohjakoulutus monipuolisuudestaan ja poikkitieteellisistä tutkimuksistaan kuulusta Aalto-yliopistosta. Hakijalla on kansainvälisen tason tietotaitoa omalta erikoisalueeltaan, mutta hänellä on myös jotakin erityisen arvostettua: kykyä tehdä työtä ja viihtyä monikulttuurisessa ympäristössä.
Aalto-yliopistosta valmistuneella onkin luultavasti hyvät edellytykset tulla palkatuksi kansainvälisiin tehtäviin minne tahansa maailmassa.
Elina Melgin
Kirjoitus on julkaistu myös Fakta-lehdessä 08/09
Kirjoitusta on viimeksi muokattu: 2.9.2009 15:23
