Vuosisata suhdetoimintaa – Yhteisöviestinnän historia Suomessa (Otava 2012) on sähköisenä versiona näillä sivuilla luvuittain. Tekstejä on mahdollista kommentoida. Sivuille on koottu myös yhteisöviestinnän historiahankkeen aikana tuotettuja painamattomia kirjoituksia.

Esipuhe
 

Vasta vuosisatako? Viestintää ihmisten kesken on ollut jo ikiajat alkaen kalliomaalauksista ja jatkuen nykyajan sosiaaliseen mediaan verkossa. Tämän kirjan tavoitteena on ollut kuitenkin koota palasia siitä työstä, jota ovat tehneet erilaisten organisaatioiden palveluksessa olevat henkilöt, tiedottajat ja nyttemmin viestintävastaavat.

Mainonnan, lehdistön ja Yleisradionkin historiasta on julkaistu ansiokkaat teokset. Myös  organisaatioviestinnän ja sen osa-alueiden kehityksestä on tehty pro gradu- ja muita tutkimuksia. Kattava, aina 2010-luvulle asti ulottuva suhdetoiminnan ja yhteisöviestinnän historia on kuitenkin odottanut  kokoamistaan. Niiden alku siinä muodossa kuin ne nykyisin ymmärrämme, voidaan sijoittaa 1900-luvun ensi vuosikymmenelle, jolloin ensimmäiset järjestö-, jäsen- ja henkilöstölehdet syntyivät ja niiden tekemiseen palkattiin varta vasten henkilöstöä. Propagandaa osattiin myös tuolloin jo tehdä, kun  huomattiin, millainen vaikutus julkisuudella oli yleiseen mielipiteeseen ja lainsäätäjiin. Muun muassa  teollisuuden metsämiehet huomasivat lähettää 1911 uittopuiden pakollista kuorintaa vastustavan lehdistötiedotteen, joka julkaistiinkin näyttävästi.

Ammattimaisen viestinnän kehitys sai merkittävän sysäyksen sota-ajan propagandasta 1940-luvulla.  Rauhan tultua nämä kouliintuneet tiedottajat siirtyivät liike-elämän palvelukseen, kun samaan aikaan  Yhdysvalloissa vahvistunut PR (Public Relations) sai jalansijaa myös Suomessa. Suuryhtiöt palkkasivat sodasta palaavaa armeijan johtoa tehtäviin, joita nykyisin kutsuttaisiin yhteiskuntasuhteiden hoidoksi. Tuolta ajalta lienee jäänyt elämään ”seurustelu-upseeri”-käsite.

Talouden kasvaessa alettiin tarvita yhä suurempi joukko tiedottamiseksi nimettyyn toimintaan. Erityisen  sysäyksen antoivat työmarkkinakahinat. Tiedottajia palkattiin usein median palveluksesta, kun erityinen organisaatioiden viestintävalmiuksia antava koulutus käynnistyi vasta 1970-luvun lopulla.

PR sai 1960-luvulla Suomessa huonohkon kaiun ja sitä alettiin vierastaa, vaikka se kansainvälisesti on  aina ollut arvostettu nimike kertomaan alan ammattilaisten työstä. Siten Suomessa on esipuhe 11 käytössä neutraalimpi yhteisöviestintäkäsite.

ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry nimesi vuonna 2010 työryhmän, jolle annettiin tehtäväksi koota  katsaus suomalaisen suhdetoiminnan kehitykseen. Yhdistyksessä katsottiin, että nyt oli korkea aika saada kirjatuksi voimakkaimpana kehityskautena 1970-luvulta näihin päiviin vaikuttaneiden ammattilaisten tekemisiä. Heidän, jo työelämästä poissiirtyneiden, uraauurtavat kokemuksensa käytännön tiedottajan työstä on tallennettu ProComin internet- sivustolle, jonne jokainen halukas on voinut lähettää muisteloitaan ja kuva- aineistoaan.

Alan ammattilaisten työsarka on laajentunut alun lehtien ja tiedotteiden teosta kattaen nykyisin monesti myös markkinointi-, sijoittaja- ja verkkoviestinnän sekä brändin ja maineen hallinnan. Viestinnästä on tullut keskeinen osa organisaatioiden johtamista ja päivittäistä toimintaa. 2010-luvulle tultaessa yhteisöviestintää ja sen eri osaalueita päätyönään tekeviä on Suomessa arviolta yli 4000, osa heistä alan palveluyrityksissä. Lisäksi tulee laaja joukko johto-, henkilöstö- ja markkinointiihmisiä, joiden toimenkuvasta viestintä muodostaa merkittävän osan.

Viestintävastaavien arvostus on samalla noussut, mutta edelleen kaipaa kohennusta. Toimikoon tämä kirja kunnianosoituksena alan pioneereille sekä kannustuksena tuleville viestinnän tutkijoille. Emme suinkaan ole pystyneet kattamaan koko sitä laajaa kenttää, joilla viestinnän ja suhdetoiminnan ammattilaiset ovat toimineet emmekä kuin murto-osan niistä saavutuksista, joita heidän työnsä on tuottanut. Katsausten laatijat ovat koonneet näkemyksensä siitä, mikä kullakin viestinnän saralla on ollut merkityksellistä  tukenaan haastattelut ja alan ammattilaisten kirjaamat muistelukset. Toistoakin on, mutta se on tietoinen valinta. Jotkut tapahtumat ja ilmiöt ovat vaikuttaneet useampaan viestinnän osa-alueeseen ja siten niitä on ollut tarpeen tuoda esiin eri yhteyksissä.

Lämmin kiitos kaikille tarinoitaan ProComin sivustolle lähettäneille sekä Jenny ja Antti Wihurin Rahastolle, jonka antamalla tuella sivusto saatiin perustetuksi. Sivusto elää edelleen ja täydentyy koko ajan tutkijoiden käyttöön uusilla tarinoilla ja kuvilla. Kiitokset kuuluvat myös kaikille niille yhteisöille, joiden antamalla tuella tätä teosta on voitu rikastuttaa mielenkiintoisilla kuvilla.

Tammikuussa 2012, ProCom – historiatyöryhmä

Pirjo von Hertzen, puheenjohtaja
Pekka Kivelä
Katariina Kivistö
Jaakko Lehtonen
Elina Melgin
Pentti Paulasto
Sirkka-Liisa Roine
Anssi Siukosaari
Leif Åberg
Minna-Liisa Nurmilaakso,
hankekoordinaattori