Erityisherkkyys on nousut viime vuosina esille myös Suomessa. Työelämäkontekstissa aiheesta on kuitenkin puhuttu vielä yllättävän vähän. Termin on alkujaan luonut yhdysvaltalainen psykologian tohtori Elaine Aron, joka on tutkinut erityisherkkyyttä 1990-luvulta saakka. Herkkiä ihmisiä on ollut johtotehtävissä aina, mutta useat ovat piilotelleet ominaisuuttaan, sillä herkkyyttä työelämän voimavarana ei ole aikaisemmin huomattu.

Kokemukseni mukaan eritysherkkiä ihmisiä tarvittaisiin enemmän johtotehtäviin ja avainpaikoille yhteiskunnassa ja yritysmaailmassa, sillä herkillä ihmisillä on paljon annettavaa. Tulevaisuuden johtajilta vaaditaan yhä enemmän ominaisuuksia, joita herkillä ihmisillä tyypillisesti on: empatiakykyä, vahvaa intuitioita, näkemyksellisyyttä, eettisyyttä ja vastuunkantokykyä.

Olen itse päässyt hyödyntämään omaa herkkyyttäni muun muassa toimittajan työssäni. Aronin tutkimusten mukaan erityisherkkiä ihmisiä on joka viides ja hieman herkkiä kolmannes ihmisistä. Eli jokaisella työpaikalla on olemassa herkkiä ihmisiä, usein ominaisuutensa piilottaen.

Seuraavat neljä asiaa yhdistävät herkkiä ihmisiä:

1. Emotionaalinen reaktiokyky ja empatia. Erityisherkät ihmiset reagoivat voimakkaasti sekä myönteisiin että kielteisiin tunteisiin ja samaistuvat toisten ihmisten tunnetiloihin.
2. Vivahteiden vaistoaminen. Erityisherkät aistivat helposti ympärillään pienet asiat, jotka jäävät muilta huomioimatta.
3. Ärsykkeiden liiallisuus eli korkea ärsykeherkkyys ja taipumus ylivirittyneisyyteen.
4. Syvällinen käsittely. Erityisherkät prosessoivat kokemuksiaan ja havaintojaan syvällisesti.

Herkkyyden hyödyt viestintätyössä

Viestintätyössä herkkyydestä on poikkeuksellisen paljon hyötyä, eli jos olet tunnistanut itsesi herkäksi, voit jo onnitella itseäsi. Herkät loistavat erityisesti vuorovaikutustilanteissa, sillä he ovat usein loistavia kuuntelijoita. Herkän kyky asettua toisen ihmisen asemaan ja lukea sanattomia viestejä on suurempi kuin muilla, joten he pystyvät usein adaptoitumaan erilaisiin tilanteisiin muita helpommin. He siis myös vaistoavat muiden tarpeet helposti. Lisäksi he aistivat työyhteisön ongelmatilanteet sekä ristiriitaiset viestit ennen muita.

Herkät ihmiset ovat usein luovia ja haltioituvat helposti kauneudesta ja pyrkivät luomaan parempaa maailmaa. Asioiden syvällinen ja tunnollinen käsittely puolestaan tuo herkän viestijän työskentelyyn luontevasti ja automaattisesti kyvyn luoda merkityksellistä ja tärkeää sisältöä. Herkällä on korkea integriteetti, joten hänen sanoihinsa voi luottaa.

Herkän viestijän kompastuskivet

Herkän kompastuskivet viestijänä liittyvät korkeaan ärsykeherkkyyteen sekä liialliseen ymmärtämiseen. Herkät välttelevät konflikteja, mikä johtaa joskus siihen, että heidän ylitseen kävellään, jos he eivät ole määritelleet omia rajojaan riittävän hyvin. Osa kovapintaisista ihmisistä myös käyttää herkän empatiakykyä hyväkseen. Koska herkkä ei pysty satuttamaan toisia ihmisiä, hänen on vaikea ymmärtää, että kaikki eivät ajattele samoin kuin hän.

Nykyajan jatkuva ärsyketulva ja se, että meidän täytyisi olla 24/7 tavoitettavissa saattaa olla herkälle ihmiselle raskasta. Monet herkät ihmiset tarvitsevat paljon omaa tilaa ja latautumista. Avokonttorissa työskentely ei ehkä ole paras paikka työskennellä herkälle ihmiselle. Vaikka päällä olisi vastamelukuulokkeet, ärsykkeitä tulee myös muiden aistien, kuten silmien kautta. Herkän riski uupua on muita korkeampi, joten omasta jaksamisesta on tärkeää pitää huolta.

Happinaamari ensin itselle, sitten muille

Itsetuntemus ja omista tarpeista huolehtiminen on kaiken perusta. Jokainen löytää varmasti itselleen sopivan tavan tehdä työtä ja palautua. Monet herkät rakastavat rutiineja (itseni mukaan lukien), koska ne tuovat ennakoitavuutta ja turvaa. Minä aloitan jokaisen aamuni merestä, sillä kylmä vesi rauhoittaa hermostoa. Myös luonnossa liikkuminen alentaa stressiä. Herkkä ihminen hyötyy muita enemmän kannustavasta ja häntä arvostavasta esihenkilötyöstä. Psykologian tohtori Elayne Danielsin tutkimusten mukaan erityisherkkien aivot toimivat eri tavalla kuin henkilön, joka ei ole erityisherkkä. Esimerkiksi palkitsemiseen ja mielihyvään liitetty välittäjäaine dopamiini vaikuttaa herkkään eri tavoin. Sen vuoksi herkkä ei tarvitse niin paljon ulkoisia ärsykkeitä tunteakseen itsensä ”palkituksi”. Ystävällinen käytös tai rohkaiseva katse vaikuttaa herkkään muita syvällisemmin.

Suosittelen kaikkia herkkiä olemaan ylpeitä ominaisuudestaan. Herkkyys antaa valtavasti, kun oppii nauttimaan sen hyvistä puolista ja opettelee viestimään myös ympäristölle omista rajoistaan.

Valonmeri on johtamisen psykologiaan erikoistunut tietokirjailija, yritysvalmentaja, puhuja/viestijä ja coach. Häneltä ilmestyi keväällä 2023 kirja Herkät johtajat, jossa hän käsittelee herkkyyttä työelämän vahvuutena.