Suomen Viestinnän eettinen neuvosto (VEN) on vuosikymmenen ajan edistänyt vastuullista viestintäkulttuuria ja alan itsesääntelyä ylläpitämällä viestinnän eettisiä ohjeita, arvioimalla alan eettisiä kysymyksiä ja antamalla suosituksia viestinnän ammattilaisille. Viestinnän eettisten ohjeiden pääperiaatteet ovat avoimuus, rehellisyys, luotettavuus ja arvostus.

VENin perustajajäseniin vuonna 2015 kuuluivat Global Alliancen suomalainen jäsenjärjestö ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry sekä viestintäalan ammattiliitto Viesti ry. Myöhemmin mukaan liittyivät julkisen sektorin viestinnän ammattilaisten järjestö JAT ja viestintätoimistoja edustava Marketing Finland.

Neuvoston ensimmäiseen kokoonpanoon kuulunut Päivi Sihvola kertoo toiminnan lähteneen liikkeelle löyhänä verkostona, ilman muita resursseja kuin vapaaehtoistyö.

”Meidän piti tasapainoilla kunnianhimon ja realismin välillä. Koimme, että tärkein tehtävämme oli luoda viestintäalalle yhtenäiset eettiset ohjeet.”

Aiemmin eri järjestöillä ja organisaatioilla oli ollut omia kansainvälisiin esikuviin perustuvia eettisiä ohjeita, mutta ei koko alaa ja maata kattavia ohjeita tai mitään kansallista tahoa, joka tulkitsee niitä.

Neuvosto ei ole tuomari, vaan etiikan peili

Kymmenessä vuodessa viestinnän eettinen neuvosto on kehittynyt löyhästä verkostosta tunnustetuksi toimijaksi, jolla on määritellyt toimintamuodot ja prosessit. Neuvostossa on 12 jäsentä, joista osa on taustayhteisöiden edustajia ja osa asiantuntijajäseniä. He edustavat monipuolisesti viestinnän alaa ja sen akateemista tutkimusta. Neuvosto kokoontuu lähes kuukausittain.

Tärkeä toiminnallinen muutos tehtiin vuonna 2022. Sitä ennen neuvoston kannanotot olivat perustuneet vain julkisiin tietoihin, mutta silloin aloitettiin käsiteltyyn tapaukseen liittyvien osapuolien kuulemiset ennen kannanoton antamista.

”Ne veivät aikaa, mutta toivat päätöksiin konkretiaa ja uusia näkökulmia. VEN ei halua olla tuomari, vaan keskustelukumppani, jonka kanssa voi peilata oman toiminnan eettisyyttä”, Sihvola sanoo.

Kun viestinnän eettiset säännöt uudistettiin vuonna 2023, ne herättivät kiinnostusta yrityksissä ja järjestöissä. Vaikka ohjeet on suunnattu viestinnän ammattilaisille, niihin kohdistui kiinnostusta myös alan ulkopuolelta.

Se herätti VENin pohtimaan, olisiko mahdollista luoda malli, jolla kokonaiset organisaatiot voisivat sitoutua viestinnän eettisiin ohjeisiin ja saada sen osoituksena visuaalisen merkin, jolla kertoa siitä julkisesti.

Merkki kertoo sitoutumisesta eettisiin ohjeisiin

Vastuullista viestintää -merkki lanseerattiin tammikuussa 2026 viestinnän eettisen neuvoston 10-vuotisjuhlaseminaarissa, ja sen jälkeen merkin käyttöoikeus on myönnetty ensimmäisille organisaatioille, joiden joukossa on viestintätoimistoja, kaupunkeja ja järjestöjä.

Viestinnän eettisen neuvoston puheenjohtaja Kaisa Pekkala kertoo, että Vastuullista viestintää -merkillä VEN haluaa herättää organisaatioita ja yksittäisiä työntekijöitä pohtimaan viestinnän vastuullisia linjauksia ja viestinnän etiikkaa organisaatioiden arjessa.

”Viestinnän eettisen neuvoston toimintamalli riippumattomana viestinnän alan itsesääntelyelimenä on kansainvälisestikin ainutlaatuinen – samoin sen nyt organisaatioille tarjoama mahdollisuus sitoutua julkisesti sen ylläpitämiin eettisiin ohjeisiin”, Pekkala sanoo.

Pekkala arvioi, että ensimmäisessä aalloissa eettisiin ohjeisiin sitoutuvat organisaatot, joille viestintä on erityisen tärkeää. Hän toivoo kuitenkin, että mahdollisimman moni organisaatio sitoutuisi vastuullisen viestintäkulttuurin rakentamiseen.

”Sitoutuvan organisaation ei tarvitse olla täydellinen, mutta sillä tulee olla aito halu ja pyrkimys toimia viestinnässään vastuullisesti”, Pekkala sanoo.

Mikäli organisaatio haluaa osoittaa sitoutumisensa merkin avulla, se voi hakea merkin käyttöoikeutta VENiltä. Käyttöoikeus myönnetään kerrallaan kolmeksi vuodeksi ja siihen liittyy 300 euron kannatusmaksu. Sitoutuneet organisaatiot voivat käyttää Vastuullista viestintää -merkkiä viestinnässään, esimerkiksi verkkosivuillaan, sosiaalisessa mediassa ja painotuotteissa.

Viestinnän etiikka vaatii jatkuvaa huoltamista

Kaisa Pekkalan mukaan myös viestinnän etiikan tila on Suomessa hyvä, ja viestinnän ammattilaiset suhtautuvat työhönsä vastuullisesti ja ammattiylpeyttä tuntien. Digitaalisessa ympäristössä viestintää tekevät organisaatioissa kuitenkin myös muut kuin ammattiviestijät.

”Tavoittelemme organisaatioiden sitoutumisella ohjeisiin sitä, että koko henkilöstö ymmärtäisi eettisten ohjeiden periaatteet ja pohtisivat, mitä avoimuus, rehellisyys, luotettavuus ja arvostus merkitsevät heidän omassa työssään. Uskon, että se muuttaa viestintäkulttuuria koko työyhteisössä”, Pekkala sanoo.

Laajentamalla sitoutumismahdollisuuksia ammattiviestijöiden ulkopuolelle Viestinnän eettinen neuvosto haluaa myös lisätä ymmärrystä siitä, että kuuluu kaikille. Tämä edellyttää laajempaa tietoisuutta viestinnän eettisistä ohjeista ja neuvoston työstä. Neuvoston toiminnassa pitkään mukana ollut Päivi Sihvola tietää tapauksia, jotka olisivat ansainneet tulla käsitellyiksi neuvostossa, mutta eivät ole sinne asti tulleet.

”Tietoomme on tullut liian vähän tapauksia. Se johtuu toisaalta liiasta varovaisuudesta, mutta myös siitä, että neuvostoa ei vieläkään tunneta tarpeeksi”, Sihvola sanoo.

Pekkalan mukaan keskustelu viestinnän etiikasta on tässä ajassa erityisen tärkeää.

”Viestintäympäristö on monella tapaa murroksessa ja se edellyttää jatkuvaa pohdintaa vastuun rajoista ja hyvien toimintatapojen piirteistä”, Kaisa Pekkala sanoo.