Viestintä on paljon muutakin kuin sisällöntuotantoa

Viestintä mielletään usein kirjoittamiseksi, tiedotteiksi tai sosiaalisen median julkaisujen tekemiseksi. Ne ovatkin tärkeä osa monen viestijän työtä, mutta vain yksi osa kokonaisuutta.

Tähän webinaariin kutsuimme kolme viestinnän ammattilaista avaamaan omaa työtään ja urapolkuaan käytännön esimerkkien kautta. Puhujina olivat ProComin viestintäasiantuntija Mari Huuskonen, Teknologiateollisuus ry:n jäsenpalveluiden ja viestinnän koordinaattori Jenna Laine sekä Yleisradion digitaalisen viestinnän asiantuntija Maria Muranen.

Olimme yhteisesti havainneet, että monille alan opiskelijoille on epäselvää, mitä kaikkea viestijän työ käytännössä sisältää ja millaisia erilaisia rooleja viestinnän kentällä on. Yksi puhujien havainnoista oli se, ettei viestijän työ ole koskaan täysin samanlaista päivästä toiseen. Muuttuvat tilanteet, ajankohtaiset aiheet ja organisaation tarpeet muovaavat työn arkea jatkuvasti.

Viestinnän ala 2025 -tutkimuksen mukaan alan keskeisiä työtehtäviä ovat muun muassa sisällöntuotanto, digi- ja verkkoviestintä, media- ja sidosryhmäviestintä, maineenhallinta sekä työyhteisöviestintä. Käytännössä työn sisältö vaihtelee kuitenkin paljon organisaation, toimialan ja roolin mukaan.

Viestinnällä on merkittävä rooli organisaation maineen rakentamisessa. Sen avulla tehdään asioita näkyväksi ja luodaan merkityksiä. Lisäksi viestintä vahvistaa yhteisöllisyyttä, tukee muutosten tulkintaa ja auttaa organisaatioita reagoimaan nopeasti ympäröivään maailmaan.

Ilman viestintää organisaation toiminta, tavoitteet ja vaikutukset jäisivät helposti näkymättömiksi.

Millaisia taitoja viestijä tarvitsee?

Webinaarissa nousi esiin kysymys, jota moni opiskelija varmasti pohtii: miten kerryttää osaamista, jos opinnot ovat usein teoriaan painottuvia, ja mitä taitoja viestijältä oikeasti odotetaan?

Yksi keskeisimmistä viesteistä oli rohkaiseva: kaikkea ei tarvitse osata valmiiksi. Viestijän osaaminen rakentuu monesta eri elementistä, ja monet tärkeät taidot kehittyvät vasta työelämässä. Henkilökohtaisilla ominaisuuksilla, kuten tunneälyllä, rohkeudella ja halulla oppia, on suuri merkitys.

Työssä tarvitaan strategista ajattelua ja kykyä hahmottaa laajoja kokonaisuuksia. Samalla olennaisia ovat käytännön tekemisen taidot, kuten kirjoittaminen, selkeä ilmaisutapa ja digitaalisten kanavien ymmärrys. Yhä useammin viestijän arkeen kuuluu myös tekoälyn hyödyntäminen sekä kyky arvioida sen tuottamaa sisältöä kriittisesti.

Oman osaamisen sanoittaminen ja sen näkyväksi tekeminen on tärkeää erityisesti työnhaun kannalta. Yksi tapa tuoda osaamista esiin on portfolio, jonka avulla voi havainnollistaa omaa tekemistä käytännössä. Vaikka virallista työkokemusta ei vielä olisi, portfoliossa voi hyvin esitellä esimerkiksi opintojen aikana tehtyjä projekteja, vapaa-ajan tuotoksia tai muita alalle relevantteja harrastuksia. Tärkeintä ei ole määrä, vaan laatu: olennaista on nostaa esiin ne asiat, joissa oma osaaminen ja vahvuudet parhaiten näkyvät.

Oma suunta löytyy vasta tekemällä

Viestinnän ala ei tarjoa yhtä valmista muottia tai yhtä oikeaa urapolkua. Sen sijaan alalla voi rakentaa oman näköisen uran, jossa voivat yhdistyä esimerkiksi kirjoittaminen, vuorovaikutus, luovuus, strateginen ajattelu tai yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

Ala muuttuu jatkuvasti yhteiskunnan, teknologian ja työelämän mukana. Siksi työelämään ei siirrytä täydellisenä ammattilaisena, vaan oppiminen jatkuu jokaisessa roolissa ja jokaisessa uudessa tilanteessa.

Juuri tämä tekee viestinnän alasta monelle myös erityisen kiinnostavan. Työ tarjoaa mahdollisuuden kehittyä, seurata muutosta läheltä ja rakentaa ymmärrystä maailmassa, joka muuttuu nopeasti.

Jos webinaarista jäi yksi ajatus mieleen, se on tämä: viestinnän alalle ei tarvitse tulla valmiina. Suunta rakentuu vähitellen tekemisen, kokeilemisen ja oppimisen kautta. Uteliaisuus ja halu oppia vievät usein pidemmälle kuin valmiit vastaukset – ja juuri niitä viestinnän ala eniten tarvitsee.