1. Integroidaan tekoäly osaksi strategiaa

Tekoäly ei ole enää erillinen työkalu. Sen tarkoitus on tehostaa toimintaa ja tuoda strategista selkeyttä, kunhan vastuu pysyy ihmisellä. Esimerkiksi dataa nopeasti analysoimalla tekoäly antaa tietoa siitä, mitkä viestintäsisällöt toimivat parhaiten eri kohderyhmissä. Tekoäly auttaa viestijää valitsemaan vaikuttavimmat sisällöt tavoitteisiin pohjautuen.

Viestijän tehtävä on käyttää tekoälyä eettisesti, viestinnällisesti ja kontekstuaalisesti oikein. Tekoälyn potentiaali realisoituu vasta, kun viestijä osaa ohjata sen käyttöä.

2. Rakennetaan luottamusta epävarmuuden keskellä

Viestintä on avainasemassa rakentamassa luotettavia sisältöjä disinformaation, teknologisen epävarmuuden ja yhteiskunnallisten ristiriitojen keskellä. Tässä ajassa tarvitaan luottamusmuotoilijoita eli viestijöitä, jotka ymmärtävät kokonaisuuksia ja osaavat rakentaa kestävää vuorovaikutusta. Yhä tärkeämmäksi nousevat myös skenaariotyöskentely, ennakointi ja kriisitietoisuus eli kyky valmistautua tuleviin haasteisiin.

3. Hyödynnetään dataa vaikuttavammin

Viestinnän vaikuttavuuden osoittamisesta tulee välttämättömyys. Data avaa viestinnälle paikan organisaation ytimessä, kunhan viestijä osaa hyödyntää sitä oikein. Tulevaisuuden viestijä ei ainoastaan seuraa mittareita vaan tulkitsee tietoa ja tarjoaa sen ymmärrettävällä tavalla päätöksenteon tueksi. Tämä vaatii analyyttistä otetta, mutta myös rohkeutta esittää näkemyksiä, kyseenalaistaa ja osallistua strategiseen keskusteluun.

4. Vahvistetaan resilienssikykyä ja inhimillisyyttä

Teknologinen kuormitus ja jatkuva muutos haastavat viestijän työhyvinvointia, keskittymistä ja merkityksellisyyden kokemusta. Asiantuntijatyössä tarvitaan nyt uudenlaista rytmiä: milloin hiljentyä ja toisaalta, milloin rakentaa tilaa yhteiselle ajattelulle. Tunteiden tulkinta, fasilitointi ja vuorovaikutustaidot ovat taitoja, jotka tuovat inhimillisyyden keskiöön, erottaen hyvät viestijät erinomaisista.

Oletko keskellä positioristiriitaa?

Yksi viestintäalaa määrittävä ilmiö on positioristiriita. Strateginen merkitys tunnistetaan, mutta arjen rooli jää usein palvelufunktion tasolle. Viestinnän ala 2025 -tutkimuksessa 71 % vastaajista sanoo viestinnän pohjautuvan strategiaan, mutta samaan aikaan 63 % kokee, että viestintä nähdään organisaatiossa tilaus- tai tukipalveluna. Vastaajista 13 % toimii johtoryhmän täysivaltaisena jäsenenä, ja vain noin joka kymmenes kokee vaikuttavansa päätöksiin ilman johtoryhmäpositiota.

Tätä ei voi selittää vain johdon ymmärryksen puutteella. Kyse on myös siitä, miten viestintä itse asemoituu. Tie päätöksenteon ytimeen syntyy, kun oma työ sanoitetaan vaikuttamisena. Moni viestijä toimii jo päätöksenteon lähellä, mutta toimintatavat ja kieli eivät aina tue strategista asemaa. Strategisen viestinnän -oppaan (ProCom 2025) kyselyaineiston avovastauksissa ilmiö sanotetaan suoraan: älä ole “kioskin luukku, jolta tilataan toimenpiteitä”, ja sen sijaan neuvotaan kääntämään viestinnän työ johdon kielelle ja vaikuttavuudeksi. Teknologinen murros, lisääntyvä epävarmuus ja luottamuksen mureneminen vaativat viestinnältä vahvaa näkemyksellisyyttä.

Missä roolissa sinä haluat olla, kun viestinnän pelikenttä järjestyy uudelleen?

Sisällöntuottajana, joka valjastaa tekoälyagentin osaksi luovaa prosessia? Strategisena vaikuttajana, joka yhdistää datan ja arvot? Vai luottamuksen rakentajana, joka toimii sujuvasti arvojen, ihmisten ja teknologian risteyksessä?

Valitse tänä vuonna yksi taito, jota syvennät. Yksi keskustelu, jonka käyt organisaatiossasi viestinnän roolista. Yksi teko, joka vahvistaa luottamusta ympärilläsi. Tulevaisuus tehdään arjen valinnoilla. Strategisen viestinnän oppaassamme tarjoamme tähän tueksi työkaluja ja pohdintakysymyksiä, joiden avulla voit arvioida omaa rooliasi ja suunnata osaamistasi tämänhetkisiin ja tuleviin tarpeisiin.