Positiivinen psykologia on tutkimusala, joka keskittyy vahvistamaan yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia. Voidaan ajatella, että positiivinen viestintä on yksi positiivisen psykologian käytännön ilmentymä yhteisöissä ja työyhteiskunnassa. Työelämän viestintä- ja johtamiskäytännöillä on merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia, sillä ne vaikuttavat yksilöiden hyvinvoinnin lisäksi työkykyyn, työurien pituuteen ja organisaatioiden toimivuuteen.

Työhyvinvointi on kestävän työelämän ytimessä

Työhyvinvoinnin edistäminen onkin tunnistettu keskeiseksi tekijäksi kestävän työelämän rakentamisessa, sillä hyvinvoiva henkilöstö tukee sekä organisaatioiden tuloksellisuutta että laajempaa yhteiskunnallista kestävyyttä (Manka & Manka, 2016; Työterveyslaitos, 2023). Tästä huolimatta positiivisen viestinnän soveltaminen käytäntöön koetaan usein haastavaksi.

Hyvinvoinnin ohella positiivisen psykologian tavoitteena on lisätä positiivista ajattelua ja käyttäytymistä sekä edistää myönteisiä ihmissuhteita ja yhteisöllisyyttä (Suomen Psykologinen Instituutti, 2024).

Viestintä rakentaa, tai murentaa, yhteisöllisyyttä

Organisaatioissa viestinnällä on keskeinen rooli yhteisöllisyyden rakentumisessa, mutta käytännössä viestintä rakentuu usein yksisuuntaisesti työnantajalta henkilöstölle. Tällöin vuorovaikutus jää vähäiseksi ja henkilöstön osallisuuden kokemus heikkenee.

Lisäksi viestinnässä painottuu usein tiedon välittäminen, vaikka myös kehittäviä ja myönteisiä näkökulmia olisi mahdollista tuoda esiin. Viestinnän yksisuuntaisuus heikentää osallisuuden kokemusta, jolla ei ole vaikutuksia ainoastaan yksilön motivaatioon, vaan koko työyhteisön toimivuuteen. (Uusitalo & Hautakangas, 2023)

Kommunikoinnin parantamiseksi tarvitaan vastavuoroista ja keskustelevaa viestintää, jotta työmotivaatio säilyy ja sitä voidaan yhteisesti kehittää ja ylläpitää.

Työmotivaatio on yhteinen voimavara

Työmotivaatio vaikuttaa suoraan työhyvinvointiin ja jokaisen yksittäisen työntekijän elämänlaatuun, mutta sillä on vaikutuksia myös yhteiskunnallisella tasolla.

Hyvä työmotivaatio tukee työssä jaksamista, vähentää sairauspoissaoloja ja edistää pidempiä työuria, mikä on keskeistä väestön ikääntyessä ja työvoiman saatavuuden heikentyessä. Näin ollen työhyvinvoinnin ja motivaation edistäminen ei ole ainoastaan yksilön tai organisaation asia, vaan laajempi yhteiskunnallinen kysymys (Manka & Manka, 2016; Työterveyslaitos, 2023).

Kukoistaminen ja työn imu – hyvinvoinnin dynamiikkaa

Positiivisessa psykologiassa luonteenvahvuuksia kutsutaan kukoistamiseksi, jolla tarkoitetaan yksilön optimaalista toimintakykyä ja hyvinvointia sekä kokonaisvaltaisesti hyvän elämän kokemusta. Tämä vaikuttaa suoraan myös organisaatioiden positiivisuuden rakentumiseen, koska työssä innostumista edistävät hyvin erilaiset prosessit kuin vastaavasti työpahoinvointia.

Työn imua voidaan edistää työstä saatavilla voimavaroilla, kun taas työuupumusta aiheuttaa niiden puuttuminen. (Wenström, 2020.) Työn imun tukeminen vahvistaa sitoutumista ja suoriutumista, kun taas pitkittynyt uupumus lisää riskiä työkyvyttömyyteen ja työelämästä syrjäytymiseen. Organisaatioiden panostukset hyvinvointia tukeviin rakenteisiin ovat siten myös yhteiskunnallisesti vaikuttavia tekoja (Wenström, 2020; Manka & Manka, 2016).

Muuttuva työelämä tarvitsee vuorovaikutteista johtamista

Työelämä uudistuu jatkuvasti ja uusiutuva työelämä tarvitsee uusia keinoja erityisesti johtamiseen. Kaksisuuntainen viestintä on keskeisessä asemassa henkilöstön ja organisaation välisessä kommunikoinnissa ja työhyvinvoinnin edistämisessä, joten sitä kehittämällä ja parantamalla voidaan saavuttaa työhyvinvoinnin kannalta merkittäviä tuloksia. Muuttuvassa työelämässä psykologinen turvallisuus on keskeinen edellytys oppimiselle, innovatiivisuudelle ja organisaatioiden uusiutumiskyvylle. Psykologisesti turvallisessa ilmapiirissä työntekijät uskaltavat tuoda esiin näkemyksiään ja osallistua aktiivisesti kehittämiseen, mikä tukee sekä organisaatioiden menestystä että yhteiskunnan kykyä vastata toimintaympäristön muutoksiin (Edmondson, 2018).

Luottamus, tunteet ja myönteinen työilmapiiri

Yhteiskunta ja työelämä muuttuvat nopeasti, ja tämän seurauksena henkilöstön sekä johtajien myönteinen ja aloitteellinen toiminta nousevat entistä tärkeämpään rooliin organisaation menestyksen edistäjänä. Hyvinvointi on vuorovaikutuksellinen kokonaisuus, johon liittyvät vahvasti sekä yhteisöllisyys että kokemuksellisuus. Organisaation positiivinen kulttuuri ei synny itsestään tai yksittäisiä toimia toteuttamalla, vaan luomalla kokonaisvaltainen hyvinvoinnin ilmapiiri, jossa yksilöt huomioidaan (Wenström, 2020).

Viestinnällä on keskeinen rooli luottamuksen rakentumisessa ja luottamus voidaan nähdä myös laajempana yhteiskunnallisena voimavarana, joka vahvistaa sosiaalista pääomaa ja yhteisöjen toimivuutta (Putnam, 2000; Uusitalo & Hautakangas, 2023).

Tunteet ovat luonnollinen osa elämää ja työelämässä ne korostuvat vuorovaikutustilanteiden ja yhteistyön kautta. Haastavat tunteet vaativat usein laannuttamista, kun taas myönteisiä tunteita tulisi erityisesti vahvistaa entisestään. Hyvät tunnetaidot luovat yhteisöllisyyttä ja niillä voidaan rakentaa parempaa työilmapiiriä. (MIELI 2024.) Kun vuorovaikutus on myönteistä ja arvostavaa, voidaan vahvistaa tiimihenkeä ja vähentää konfliktien kuormittavuutta.

Positiivinen johtaminen on investointi tulevaisuuteen

Positiivinen johtaminen ja viestintä eivät ole ainoastaan yksittäisiä työyhteisötaitoja, vaan ne muodostavat perustan hyvinvoivalle ja osallistavalle työelämälle.

Hyvinvoiva henkilöstö kykenee toimimaan tehokkaasti, vastuullisesti ja eettisesti, mikä tukee organisaatioiden perustehtävää ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Näin positiivisen psykologian ja viestinnän hyödyntäminen työelämässä voidaan nähdä myös yhteiskunnallisena investointina kestävään tulevaisuuteen (Cameron, 2012; Wenström, 2020).

Lähteet

Cameron, K. (2012). Positive leadership: Strategies for extraordinary performance. Berrett-Koehler.

Edmondson, A. (2018). The fearless organization: Creating psychological safety in the workplace for learning, innovation, and growth. Wiley.

Manka, M.-L., & Manka, M. (2016). Työhyvinvointi. Talentum.

MIELI Suomen Mielenterveys ry. (2024). Tunnetaidot tukevat työssä. Viitattu 26.1.2026. https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/tietoa-mielenterveyden-vahvistamisesta/tyoelamanmielenterveys/mielenterveys-tyopaikalla/tunnetaidot-tyossa/

Putnam, R. D. (2000). Bowling alone: The collapse and revival of American community. Touchstone Books/Simon & Schuster. https://doi.org/10.1145/358916.361990

Suomen Psykologinen Instituutti. (2024). Onnellisuuden avaimet – Positiivisen psykologian näkökulma. Viitattu 23.1.2026. https://psyk.fi/onnellisuuden-avaimet-positiivisen-psykologian-nakokulma

Työterveyslaitos. (2023). Työhyvinvointi ja työkyky. https://www.ttl.fi

Uusitalo, L., & Hautakangas, M. (2023). Positiivisen psykologian voima (3., uudistettu painos) [E‑kirja]. PS-kustannus. Ellibs.

Wenström, S. (2020). Positiivinen johtaminen: johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla [E-kirja]. Ellibs.