Samaan aikaan kunnissa eletään keskellä suurta muutosta. Kuntia uudistetaan, turvallisuusympäristö on aiempaa epävarmempi ja kuntalaiset odottavat tietoa suoraan omalta kunnaltaan. Voiko muutos onnistua ilman viestintää?

Kunnan viestinnän tehtävä on varmistaa, että kuntalaiset saavat oikeaa, ymmärrettävää ja oikea-aikaista tietoa päätöksenteosta, palveluista ja turvallisuudesta sekä normaalioloissa että häiriötilanteissa. Etenkin kriisi- ja poikkeusajan viestintä on noussut viime vuosina aiempaa tärkeämmäksi kehittämiskohteeksi myös kunnissa. Miten kuntaviestijät onnistuvat tärkeissä tehtävissään ja toisaalta, miten ne kunnat onnistuvat, joissa viestijöitä ei ole ollenkaan?

Viestintä on osa kunnan perustehtävää

Kunnat ovat laajasti vaikeuksissa, osa jopa kriisissä. Monissa kunnissa väki vähenee, mutta myös useilla väkirikkailla kunnilla menee taloudellisesti huonosti, ja ne joutuvat säästämään kuntalaisille tärkeistä palveluista.

Muutokset kuntakentässä sekä kuntien tehtävissä ja rahoituksessa ovat välttämättömiä. Puolueet ovat väläytelleet erilaisia ratkaisumalleja ja myös Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteissa kuntien ja palvelurakenteiden uudistaminen on ensimmäisenä tavoitteena.

Paikallislehdet ovat perinteisesti toimineet ”kuntalaisten silminä ja korvina” seuraamalla paikallista päätöksentekoa ja välittämällä tietoa kunnassa tapahtuvista asioista. Kun toimituksia on yhdistetty, toimittajien määrä vähentynyt ja toimitusalueet kasvaneet, mahdollisuudet seurata yksittäisten kuntien päätöksentekoa ovat heikentyneet.

Samaan aikaan kun paikallismedian resurssit ovat vähentyneet, kuntien oma viestintävastuu on kasvanut. Yhä useammin kunta on itse tärkein tiedonlähde asukkailleen. Siksi viestintää ei voi nähdä tukipalveluna, vaan osana kunnan perustehtävän hoitamista.

Muutoksia johdetaan viestinnällä

Muutoksia johdetaan viestinnällä. Ilman viestintää ihmiset eivät ymmärrä, miksi muutoksia tehdään, mitä ne tarkoittavat tai miten ne vaikuttavat heidän arkeensa. Yrityspäättäjien viestintäbarometrista 2026 käy ilmi, että 91 % vastaajista toivoo viestinnän ammattilaisten toimivan muutoksen ajureina.

Tilanne on sama kaikissa organisaatioissa, myös kunnissa: ammattimaista viestintää tarvitaan. Asukkaat ja henkilöstö ansaitsevat laadukasta kuntaviestintää jokaisessa Suomen kunnassa. Varsinkin, kun muutoksen tuulet puhaltavat.

Kuntajohtajien osaaminen on laaja-alaista ja monet ovat erinomaisia viestijöitä. He kuitenkin tarvitsevat tuekseen viestinnän ammattilaisia saavuttaakseen tavoitteensa.

Vaikka taloudessa on tiukkaa, laadukkaasta johtamisesta ja viestinnästä sen osana ei tule tinkiä varsinkaan muutosten ja mahdollisten kriisien edessä.

Miten viestinnän osaaminen turvataan?

Kuntien talouteen ei ole näköpiirissä merkittävää helpotusta. Kuntaliitokset eivät ole ainoa mahdollisuus, vaan kunnat voivat päättää toimia yhteistyössä verkostomaisesti silloin, kun kaikki siitä hyötyvät. Yhteistyötä kannattaa tiivistää myös viestinnässä.

Kunnat jakavat jo asiantuntijoita esimerkiksi työllisyyspalveluissa, elinvoimatehtävissä ja matkailumarkkinoinnissa. Miksi ne eivät voisi jakaa myös viestinnän osaamista?

Kunnilla voisi olla enemmän yhteisiä viestintäresursseja strategiseen muutosviestintään sekä varautumisen ja kriisien viestintään. Tällöin keskustelu siirtyisi pois kysymyksestä "pitäisikö jokaisessa kunnassa olla oma viestijä?" kohti kysymystä "miten viestinnän osaaminen turvataan kaikissa kunnissa?".

Yksi ratkaisu voisi olla kuntien yhteinen viestintäyksikkö tai usean kunnan jakama viestinnän asiantuntija, aivan kuten monia muitakin asiantuntijatehtäviä hoidetaan seudullisesti. Tulevaisuudessa yhteiset viestintäresurssit voivat olla yhtä luonnollinen osa kuntien yhteistyötä kuin yhteiset työllisyys-, elinvoima- tai matkailupalvelut.

Viestintää ei tarvitse tehdä yksin

Harva kunta ratkoo väestökehityksen tai palvelujen järjestämisen ongelmia yksin. Miksi siis muutosviestintää tehtäisiin yksin?