“Haluan oppia ajattelemaan.“

Näin filosofisesti vastasin aikanaan esihenkilölleni, kun hän kysyi miten haluaisin kehittää osaamistani. Tavoite on kulkenut mukanani siitä lähtien. Nyt, vuosia myöhemmin, minulle on kirkastunut, mitä sillä tarkoitin ja mitä se vaatii toteutuakseen.

Kyse on halusta ymmärtää yhteiskunnallisia ilmiöitä, yrityksen muuttuvaa toimintaympäristöä, julkista keskustelua ja sidosryhmien odotuksia. Viestijänä on olennaista tunnistaa syy-seuraussuhteita ja ennakoida, miten erilaiset muutokset vaikuttavat yrityksen liiketoimintaan, maineeseen ja luottamukseen. Ennen kaikkea se vaatii ajattelun terävöittämistä, jotta osaisin jatkossakin tehdä fiksuja viestinnällisiä valintoja monimutkaisessa maailmassa. Avaintekijöitä siihen ovat viestijän kyky ajatella kirkkaasti, uteliaisuus sekä halu kehittää ajatteluaan esimerkiksi kouluttautumalla.

Ajattelu tarvitsee tilaa

Kiire ja stressi ovat ajattelun pahimmat viholliset. Viestijän arki on reaktiivista ja kuormittuneena ajattelu kaventuu suorittamiseksi. Silloin tulee tehtyä se, mikä pitää saada nopeasti valmiiksi. Uusia ideoita, ratkaisuja ja tuoreita näkökulmia synnyttävä ajattelu jää odottamaan rauhallisempaa hetkeä, jota ei ehkä koskaan tule.

Laajat viestinnälliset kokonaisuudet vaativat syvällistä ajattelua ja huolellista työstämistä. Viestijän on ymmärrettävä sidosryhmien odotuksia ja tarpeita, monimutkaisia vuorovaikutussuhteita sekä arvioitava sitä, millainen viestintä rakentaa tai horjuttaa luottamusta. Ajattelutyöhön kuluvaa aikaa usein aliarvioidaan.

Ajatus ja parhaat ratkaisut kirkastuvat vasta, kun kiire ja paine hellittävät, ajattelulle tulee tilaa ja omia havaintojaan pääsee peilaamaan muiden kanssa. Viestijän työhön pitäisi kuulua riittävästi aikaa ja tilaa ajatella, yksin ja yhdessä.

Tekoäly lisää ajattelun merkitystä

Viime aikoina on keskusteltu paljon siitä, miten tekoälyn käyttö vaikuttaa ihmisen omaan ajatteluun ja kognitiivisiin taitoihin. Olen huomannut, että tekoäly passivoi ajatteluani yllättävän nopeasti, jos annan sen tehdä ajattelutyön puolestani.

Tekoäly voi auttaa ideoinnissa, luonnostelussa, vaihtoehtojen tuottamisessa ja ajattelun haastamisessa. Se on erinomainen sparraaja ja nopeuttaa monia työvaiheita, mutta tekoäly ei vapauta viestijää ajattelusta. Viestijän pitää pystyä arvioimaan, onko tekoälyn tuottama sisältö paikkansapitävää, eettistä, tilanteeseen sopivaa ja organisaation tavoitteiden mukaista.

Pidä huolta ajattelustasi

Tekoälyn ohella sosiaalisen median algoritmit, jatkuvat ärsykkeet ja nopeat sisällöt haastavat kognitiivisia kykyjämme. Siksi viestijän yksi tärkeimmistä tulevaisuuden taidoista on keskittymiskyvyn ja kriittisen ajattelun säilyttäminen kognitiivisen vaikuttamisen ja informaatiotulvan keskellä.

Ajattelu on lopulta hyvin fyysistä. Ajattelukyvyn suojelemiseen ja aivosumun taltuttamiseen ei ole olemassa poppakonsteja, vaan parhaiten toimivat perusasiat kuten riittävä uni, urheilu, ravinto ja hyvä seura.

Keskittymiskykyä voi vahvistaa opettamalla aivoille rauhoittumista ja yhteen asiaan keskittymistä. Alkuun riittää vartti yhtäjaksoista tekemistä ilman keskeytyksiä, esimerkiksi fyysisen kirjan lukemista tai metsäpolulla kulkemista.

Koulutus terävöittää ajattelua

Parhaimmillaan ajattelu syvenee vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Minulle koulutukset ovat yksi tehokkaimmista keinoista kehittää ajatteluani ja päivittää osaamistani. ProComin koulutukset ovat olleet ajattelun aarreaittoja kriisiviestinnän ennakoinnista ja muutosviestinnästä sidosryhmäviestintään, inhimilliseen johtamiseen ja strategiseen viestintään. Koulutukset ovat vahvistaneet monipuolista viestintäosaamistani ja ammatillista identiteettiäni sekä kirkastaneet, miten laajaa ajattelua viestijän työ vaatii.

Viestijä tarvitsee liiketoimintaymmärrystä, inhimillistä herkkyyttä ja strategista näkemystä. Tulevaisuuden viestijältä odotetaan myös uutta osaamista tekoälystä, sisällöistä, datasta sekä digi- ja vastuullisuusviestinnästä. Käsitteet, teoriat, työkalut ja näkökulmat auttavat jäsentämään havaintoja uudella tavalla sekä perustelemaan viestinnällisiä valintoja organisaatiossa paremmin. Ajantasainen osaaminen on kilpailuetu niin työelämässä kuin työnhaussakin.

Koulutuspäivä on parhaimmillaan kuin retriitti. Silloin saa laittaa läppärin kiinni, irrottautua työn arjesta ja pysähtyä aiheen äärelle. Paras hetki on ahaa-elämys, kun jokin oma ajatus tarkentuu, vahvistuu tai epämääräinen havainto saa vihdoin sanat ympärilleen. Päivän jälkeen olo on innostunut, uudet ideat sinkoilevat ja oma ajattelu tuntuu kirkkaammalta.

Viestinnässä on lopulta kyse ajattelusta. Tämä koulutuksessa kuulemani toteamus kiteytti vihdoin vuosien takaisen toiveeni perimmäisen syyn. Haluan oppia ajattelemaan terävämmin, laajemmin ja syvemmin, koska haluan oppia viestimään entistä paremmin. Viestijän työn hienous on siinä, että ajattelussa ja oppimisessa ei tule koskaan valmiiksi. Sitä voi syventää jokaisen kohtaamisen, kokemuksen ja koulutuksen avulla. Tulevaisuuden viestijä on ennen kaikkea ajattelija ja uuden oppija.

Tutustu ProComin syyskauden 2026 koulutuksiin ProComin verkkosivuilla.