Kokosin 3+1 pointtia ProCom-päivästä strategiseen viestintään niin kansainvälisistä neuvottelupöydistä kuin yritysmaailman johtoryhmistä.

1. Maailma myllerryksessä – viestinnän uusi rooli

Maailman muutosvauhti on kiihtynyt. Pekka Haavisto muistutti, että strateginen viestintä kansainvälisissä suhteissa rakentaa yhteisymmärrystä ja samalla vaikuttaa vahvasti toisten maiden valintoihin. Haavisto käytti esimerkkinä Suomen matkaa NATOon ja avasi Suomen strategisia viestintävalintoja, joissa punnittiin tarkoin sitä, mitä viestittiin julkisuuteen ja mistä puhuttiin privaatisti. Viestintä toimi tärkeänä sillanrakentajana kansainvälisessä maineenhallinnassa ja kotimaisessa keskustelussa.

Haaviston mukaan rauha lähtee aina uskalluksesta kohdata. Strateginen viestintä rauhanprosesseissa varmistaa kansallisen tuen ja vahvistaa omaa imagoa ja mainetta. Haavisto muistutti, että kriisiviestintä ei ole vain faktoja. Se on myös narratiivien hallintaa – kuka ehtii ensimmäisenä kertoa tarinan, määrittelee todellisuuden. Rauhanneuvottelut ovat kuitenkin pitkä, pureutuva prosessi. ”Antautua voi tunnissakin.”

Sodat, kriisit, konfliktit laittavat yksilön tulevaisuususkon koville. Haavisto valoi viestijöihin toivoa ja muistutti, että viestintä antaa myös yksilölle keinon vaikuttaa. ”Seuraa erilaisia informaatiolähteitä, löydä samanmielisiä livenä ja netissä, toimi omien arvojen ja päämäärien mukaan. Sumun jälkeen tulee poutasää.”

2. Yritysnäkökulma: viestintä on johtamista

Yritysmaailmassa viestinnän merkitys on noussut keskeiseksi menestystekijäksi. "Viestintä on johtamista - ja johtaminen on viestintää", kuten Topi Manner tiivisti.

Kasvun ajattelu vaatii myös viestinnältä uudenlaista roolia: se sitouttaa, luo energiaa ja vahvistaa organisaation resilienssiä. Viestintä tukee kasvun ajattelutapaa. Manner ohjeisti viestijöitä puhumaan enemmän ratkaisuista ja avaamaan, mitä erilaisissa tilanteissa opittiin. Liian usein kerrotaan vain tuloksista, mutta ei selvennetä sitä, miten kaikki saatiin aikaan. ”Kasvu vaatii suunnan, viestintä tekee tavoitteesta yhteisen.”

Viestijälle Tomi Mannerin esitys oli mannaa – on upeaa, kun yritysjohdossa on ymmärretty näin kirkkaasti viestinnän arvo ja merkitys. Pallo matkasi Mannerin esityskalvoista meille jokaiselle viestijälle: kun viestijä on pöydissä, joissa päätetään asioista, käytä ääntäsi! Ota haltuun kokoushuonevaikuttaminen!

3. Luottamus on kovinta valuuttaa

Erityisesti poikkeusaikoina viestinnän painoarvo korostuu. Epävarmuus on myrkkyä luottamukselle - ja juuri siksi viestinnän rooli on niin ratkaiseva. Viestintä on osa strategista varautumista ja kriisinkestävyyttä. Kun turvallisuusympäristö muuttuu, viestinnän tehtävänä on ylläpitää luottamusta ja yhtenäisyyttä. Luottamus syntyy avoimella, aktiivisella ja johdonmukaisella viestinnällä: ensin kerrotaan, mitä tehdään — sitten tehdään, mitä on kerrottu.

Kaija Bridger ja Minna Aila korostivat, että strateginen viestintä syntyy, kun sanat ja teot ovat synkassa. Viestinnällä voidaan ohjata organisaation kulttuuria ja ilmatilaa: prosesseista, ratkaisuista viestiminen rakentaa luottamusta ja yhteistä suuntaa.

Viestintä on luottamusbisnestä. Meillä viestijöillä on iso vastuu virittää toivoa ja muovata tarinoita, jotka kantavat tulevaisuuteen, luoda toimijuutta. Sini Harkin esityksestä haluan jakaa viestijöille kaavan toivoon ja luottamukseen: ”visio + usko mahdollisuuteen + usko resursseihin.”

+1 Viestijän oma rooli ja mindset – ”nyt täytyis vähän jaksaa taistella”

Minna Helle vakuutti, että vaikuttaminen (=lobbaus, edunvalvonta) on 100 prosenttisesti viestintää. Strateginen viestintä alkaa avoimuudesta, uteliaisuudesta ja aidoista kohtaamisista. Jos halutaan saada yhteisiä asioita eteenpäin, tarvitaan yhteistyötä. Oma näkemys paranee usein, kun sitä on mietitty muiden tahojen kanssa. Take away viestijälle: ota vaikuttamispalettiisi enemmän ehdotuksia ja vähemmän ei käy -linjaa!

Anna Perho puolestaan rohkaisi viestijöitä kehittämään omaa ajatteluaan ja identiteettiään muuttuvassa maailmassa: tekoäly ei ymmärrä konteksteja tai valtasuhteita — viestijät kyllä. Nyt on viestijöille tuhannen taalan paikka käyttää osaamistaan viisaasti ja rakentavasti. Se vaatii oman inhimillisen pääomamme ruokkimista ja ajattelukykyä. Perho patisti viestijöitä: ”Keskity siihen, mihin voit vaikuttaa, ja tuo esiin organisaatiosi arvot ja tarinat uskottavasti ja rohkeasti. Kun suostuu tuntemaan mitä tahansa, tekee mitä tahansa.”

Viestijät, tulkitaan aktiivisesti mitä ympärillä tapahtuu, pysytään relevantteina!

ProCom-päivä 2025 muistutti, että viestintä ei ole enää yksittäinen lausuma tai reaktiivinen toimi - se on strateginen, vaikuttava ja vastuullinen osa päätöksentekoa ja johtamista.

Kun maailma myrskyää, viestintä ratkaisee: sillä me viestijät rakennamme luottamusta, vaikutamme valintoihin ja luomme yhteistä ymmärrystä. Näytetään viestinnän strateginen supervoima - yhdessä!