Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
Siirry etusivulle

Julkaistu

Kesälomaa edeltävinä viikkoina kalenteriini ui yllättävä ilmiö. Erilaiset webinaarit ja verkkoinfot alkoivat olla lähes jokapäiväistä sisältöä, ja jokaiseen viikkoon tuli vähintään jonkinlaista muodollista oppimista. Aiheita oli paljon, mutta suurin yksittäinen selittäjä oli räjähdysmäisesti kehittyvä tekoäly.

Viime vuosina olen kuullut sekä johtaja- että asiantuntijaviestijöiden sanovan, etteivät he enää tahdo keksiä koulutuksia, jotka tarjoaisivat heille jotain uutta. Tämä on kääntynyt kertaheitolla uuteen asentoon. Joka nyt aikoo olla oppimatta uutta, pelaa itsensä salamannopeasti vaihtopenkille. On merkittävä ajankäytöllinen muutos, jos uusi tieto alkaa vaatia esimerkiksi yhden kokonaisen päivän oppimista viikossa, kuten minulla välillä on. Samalla näköpiirissä on niin meheviä ajankäytön ja rutiinien vähentämisen voittoja, että melkein kihisen innosta.

Julkisorganisaatioista liikenne- ja viestintäministeriö on ollut yksi ensimmäisiä, jotka kertovat selkeästi ottaneensa ChatGPT:n työkäyttöön viestinnässä. Suomen Tietotoimisto STT julkaisi kesäkuussa omat linjauksensa. Tekoäly ei tee STT:n toimituksessa tiedonhankintaa, mutta yritys haluaa, että sen välittämien tiedotteiden ja kuvien yhteydessä kerrotaan avoimesti, jos tekoälyä on käytetty tukena. Minunkin työpaikkani ensimmäinen mediaviestinnän tekoälykokeilu jää historiankirjoihin hellyttävänä anekdoottina.

Teknologiajätit käyvät kiivasta kamppailua AI-edelläkävijyydestä. Esimerkiksi Microsoft on tuomassa lukemattomille organisaatioasiakkailleen Copilotit eli eräänlaiset perämies-apurit. Ne integroituvat tuttuihin sovelluksiin, kuten Wordiin, PowerPointiin, Exceliin, Outlookiin ja Teamsiin, jolloin koneälyn tuen saa välittömästi arjen työvaiheiden äärelle. Kiitos ProComin digiverkostolle erinomaisesta vierailusta yritykseen!

Ihmiselle jää inhimillisyys ja kuntoilu

Mitä ihmisen tehtäväksi jää kaiken tämän vauhdin keskellä? Ihmisen täytyy edelleen keksiä kysymykset ja pyytää kone tekemään asioita. Ihmiselle jää hyvän maun puntarointi, hyvän elämän vartiointi, kontekstointi, etiikka ja läsnäolon välittämät tunteet.

Hiljattain istuin väsyneenä etäpalaverissa, jossa puitiin editointivaiheessa olevan videon lukuisia pieniä yksityiskohtia. Päätäni alkoi särkeä. Olisiko tekoäly voinut arvioida puolestamme jo senkin, onko jokin kuvavälähdys kulttuurisesti loukkaava tai onko videon teksteissä kirjoitusvirhe?

Olen myös entistä vakuuttuneempi, että ihmisen täytyy alkaa käyttää enemmän aikaa rapistuvan kehonsa huoltamiseen. Fyysisesti passiivisen elämäntyylin jäykistäminä ja pulskistamina emme jaksa nauttia tai hyödyntää edes sitä aikaa, jonka tekoäly meiltä vapauttaa.

Odotan kovasti, ettei minun pian tarvitsisi enää kirjoittaa! Nimittäin hiiren rullailu jomottaa lapaluun seutuvilla ja kännykän peukalointi säteilee hartiat jumiin. Kun nyt ulkoavaruuden olento ihmettelisi toimistoissamme mustia laitteita hakkaavia ihmisiä, ehkä jo pian se ihmettele jatkuvia tekoälypyyntöjä ja -palautteita mumisevia työntekijöitä.

Aivoni ja yöuneni kaipaavat suojelua, ja liikkuminen ja laitteista erossa pysyminen ovat hyvinvoinnin tärkeä elementti. Uusi työelämä vaatii minulta taitavaa tasapainoilua: milloin tarvitsen vaikkapa pelkkää ulkoilman happea ja milloin taas aivoni jaksavat ottaa kuulokkeista uutta tietoa vastaan.

Teknologian murros on oppimisen murros

Organisaatioissa pohditaan nyt kuumeisesti, miten pysyä tekoälyn kehityksessä mukana ja saada murros humahtamaan läpi kaikkien toimintojen. Nyt ei ole aikaa hitaisiin koulutusohjelmiin, vaan tarvitaan jotain todella mutkatonta. Tiimi voisi organisoitua vaikkapa niin, että kukin seuraa yhtä työn osa-aluetta ja sitä helpottamaan ilmestyviä teknologiaratkaisuja.

Meidän tiimissämme pitää nykyään kirjoittaa henkilökohtaiseen kuukausiraporttiin uusi taito, jonka on kuluneena kuukautena oppinut. Nautin todella tiimiläisten raporttien lukemisesta. Oppiminen voi olla mitä tahansa, ja kun se on tietoista, siitä voi iloita.

Mielessäni ovat käyneet parin tunnin tekoälykahvit säännöllisesti joka viikko työkaverien kesken. Sinne voisi tulla läppärin kanssa ihmettelemään mitä tahansa pientäkin asiaa ja oppimaan toisilta. Ei opettajia, ei opiskelijoita, vain tutkimusmatkailijoita ja oppijoita.

Katsotaan, millaisen oppimista tukevan rakenteen tiimimme kanssa luomme – ihan sillä perinteisellä älyllä. ChatGPT minulle jo jutteli näin:

Minä:

Mikä on paras tapa organisoitua ottamaan nopeasti käyttöön uudet tekoälysovellukset, jotka helpottavat viestinnän ammattilaisten työtä?

ChatGPT:

Paras tapa organisoitua uusien tekoälysovellusten nopeaan käyttöönottoon viestinnän ammattilaisten työssä voi sisältää seuraavat vaiheet:

  1. Tarpeiden tunnistaminen: Tunnista viestinnän ammattilaisten työhön liittyvät haasteet ja ongelmat, joita tekoälysovellukset voisivat ratkaista. Keskustele tiimin kanssa ja kerää palautetta siitä, millaisia toiminnallisuuksia ja ominaisuuksia he kaipaavat.
  2. Tutkimus ja arviointi: Suorita perusteellinen tutkimus tekoälysovellusmarkkinoista. Selvitä, mitä erilaisia sovelluksia on saatavilla ja miten ne vastaavat tiimisi tarpeisiin. Arvioi sovellusten luotettavuutta, käyttäjäarvioita, integrointimahdollisuuksia muihin järjestelmiin sekä kustannuksia.
  3. Pilottivaihe: Valitse muutama potentiaalinen sovellus ja käynnistä pilottiprojekti. Käytä sovelluksia rajoitetussa mittakaavassa ja arvioi niiden tehokkuutta ja vaikutusta tiimin työskentelyyn. Kerää palautetta käyttäjiltä ja tarkastele, miten sovellukset integroituvat olemassa oleviin työnkulkuun ja järjestelmiin.
  4. Koulutus ja integrointi: Jos pilottivaiheessa valitut sovellukset osoittavat potentiaalia, järjestä koulutusohjelma, jossa tiimin jäsenet voivat oppia käyttämään sovelluksia tehokkaasti. Tarkista myös, miten sovellukset voidaan integroida muihin viestinnän työkaluihin ja järjestelmiin saumattomasti.
  5. Mittaus ja jatkokehitys: Seuraa sovellusten käyttöä ja analysoi niiden vaikutusta tiimin tehokkuuteen ja työnlaatuun. Kerää palautetta käyttäjiltä ja tarkastele, miten sovellukset täyttävät alkuperäiset tavoitteet. Tarvittaessa tee muutoksia tai harkitse vaihtoehtoisia sovelluksia, jotka paremmin vastaavat tarpeitasi.
  6. Jatkuva oppiminen: Pysy ajan tasalla tekoälysovellusten kehityksestä ja uusista innovaatioista viestinnän alalla. Osallistu alan konferensseihin, lue asiantuntijoiden artikkeleita ja seuraa tekoälyalan uutisia. Tämä auttaa sinua pysymään ajan tasalla parhaista käytännöistä ja mahdollisuuksista hyödyntää tekoälyä viestinnän ammattilaisten työssä.

Tekoälyn eettiset ohjeet julkisessa hallinnossa

Oletko vielä ihan pihalla tekoälystä? Aloita tästä Ylen 8 minuuttia -jaksosta, joka ilmestyi juhannuksen alla.

Työelämässä tapahtuvasta jatkuvasta oppimisesta puhutaan paljon. Lue tästä blogikirjoituksestani, miten päätin jättää tutkinnon suorittamisen kesken ja jakaa aikani eri aihepiireille.

Asiasanat

Kirjoittaja

Sinua saattaisi kiinnostaa myös