Vihamielinen vaikuttaminen pyrkii heikentämään kohdevaltion kykyä toimia, esimerkiksi levittämällä vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, jotka heikentävät luottamusta viranomaisiin, tai ajamalla vastakkainasettelua julkisissa keskusteluissa, tavoitteena yhteiskunnallisten ristiriitojen vahvistaminen. Siihen voi kuulua muun muassa vaalivaikuttamista ja erityyppisiä rikoksia. Vihamielinen vaikuttaminen horjuttaa demokratiaa.

Vaikuttamisen toteaminen voi olla helppoa, esimerkiksi kun kyseessä on tiedotusväline, joka tunnetaan ulkovaltion etujen edistämisestä. Toisissa tilanteissa vaikuttaminen voi olla vaikea tunnistaa, mikä on yksi suurimmista haasteista. Pahimmassa tapauksessa viestijä voi tahtomattaan edistää vaikuttajan tavoitteita. Ammattitaito, strateginen valmistautuminen ja yhteistyö muiden asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa auttavat.

Tekoäly muuttaa vaikuttamisen keinoja

Erittäin nopea tekoälyn kehitys ja sovellusten leviäminen kuluttajien käyttöön viimeisen parin vuoden aikana on moninkertaistanut haasteet. Tekoälyn avulla kuka tahansa voi tuottaa ja levittää valtavan määrän vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, esimerkiksi täysin uskottavia syväväärennöksiä. Tekoälyn avulla voi kehittää, testata ja tehostaa vihamielisen vaikuttamisen strategioita.

Paljon huomiota saaneessa kirjassa The Coming Wave: AI, Power and Our Future Microsoftin nykyinen tekoälyjohtaja Mustafa Suleyman varoittaa muun muassa tekoälyllä luoduista syväväärennöksistä, joita on mahdoton erottaa todellisuudesta. Kyse voi esimerkiksi olla videosta, jossa presidentti sanoo jotain, jota hän ei todellisuudessa ole sanonut. Suleymanin mukaan vääristelevät, mutta todellisuuden läheiset syväväärennökset ovat erityisen suuri uhka.

Tekoäly on noussut esille suurena huolenaiheena, mutta vihamielinen vaikuttaminen toteutuu myös perinteisin keinoin. Esimerkiksi keskustelut muiden kanssa lasten harrastuksen yhteydessä, kirkossa tai naapurin juhlassa voivat levittää haitallisia viestejä ja tietoja tehokkaasti.

Sananvapaus ja demokratia

Sananvapaus on jokaisen oikeus ilmaista itseään valitsemalla tavallaan, esimerkiksi poliittisella puheella, somepostauksella, mielipideartikkelilla tai videotaiteella, ja siihen kuuluu myös oikeus vastaanottaa muiden ilmaisuja. Lehdistönvapaus on yksi sananvapauden osa-alueista.

Sananvapaus on olennainen demokraattinen oikeus, joka on turvattu Suomen perustuslaissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Ilman sananvapautta demokratia ei voi toteutua.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on toistuvasti painottanut sananvapauden tärkeyttä demokratialle. Tunnetussa Handyside-tapauksessa vuodelta 1976 ihmisoikeustuomioistuin linjasi, että demokratia edellyttää, että myös loukkaavat, järkyttävät ja häiritsevät ilmaisut ovat lähtökohtaisesti sananvapauden piirissä.

Oikeus sananvapauteen ei kuitenkaan ole rajaton. Rajoitukset ovat sallittuja, jos ne täyttävät Euroopan ihmisoikeussopimuksen asettamat ehdot. Ihmisoikeussopimuksen mukaan rajoitusten täytyy perustua lakiin, niiden tarkoitus täytyy olla mainittu ihmisoikeussopimuksessa - esimerkiksi kansallinen turvallisuus tai rikollisuuden estäminen - ja niiden on oltava välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa.

Kun yhteiskunta kehittyy ja muuttuu myös sananvapauden rajat muuttuvat. Tämän vuoksi tarvitaan jatkuvaa yhteiskunnallista keskustelua sananvapauden rajoista. Viestinnän ammattilaiset tuovat tärkeitä näkökulmia keskusteluun.

Sananvapaus ja vihamielisen vaikuttamisen vastustaminen

Vihamielisen vaikuttamisen vastustaminen on erittäin haastavaa ja liberaaleissa demokratioissa oikeus sananvapauteen helpottaa vaikuttamista. Tähän liittyy demokratian puolustamisen kannalta vaikeita kysymyksiä, koska sananvapaus on keskeinen demokraattinen oikeus.

Vihamieliseen vaikuttamiseen kuuluu usein disinformaatio, tahallisesti levitetty väärä tieto (misinformaatiolla tarkoitetaan yleensä tahattomasti levitettyä väärää tietoa). Voi myös olla kyse oikeiden tietojen esittämisestä harhaanjohtavalla tavalla.

Pitääkö disinformaatio kieltää ja kuka päättää mikä on disinformaatiota? Yhden henkilön mielipide voi olla toisen mielestä disinformaatiota. Monessa maassa syytteitä disinformaation levittämisestä käytetään toimittajien ja kriitikkojen vaientamiseen, esimerkiksi Turkissa ja Venäjällä.

Paljon keskustelua herättänyt esimerkki on EU:n päätökset vuonna 2022 kieltää venäläisten medioiden Russia Todayn (RT) ja Sputnikin toiminta (myöhemmin myös toisten venäläisten medioiden toiminta). EU:n mukaan RT ja Sputnik ovat Venäjän viranomaisten määräysvallassa ja niillä on ratkaiseva merkitys Ukrainaan kohdistuvan sodan edistämisessä ja naapurimaiden horjuttamisessa.

Päätökset herättivät laajoja huolia mediasensuurista ja tutkijat varoittivat vaarallisesta ennakkotapauksesta. Toimittajia edustavat järjestöt kritisoivat sensuuria ja korostivat muita keinoja disinformaation vastustamisessa, kuten moniarvoisen ja riippumattoman mediasektorin tukemista.

Sananvapauden ja kansallisen turvallisuuden suhde on monimutkainen ja jännitteinen. Vihamielinen vaikuttaminen nostaa esille haastavia kysymyksiä ja on tärkeää, että vastatoimia harkitaan tarkasti. Sananvapauden rajoittaminen, joka heikentää demokratiaa, voi olla juuri mitä vihamielistä vaikuttamista ajava taho haluaa.

Viestijä toimii demokratian rajapinnassa

Viestinnän ammattilaisilla on suuri vastuu nopeiden muutosten aikana. Edistämällä avointa ja ammattitaitoista viestintää aikana, jolloin informaatioympäristömme on myllerryksessä, viestinnän ammattilaiset vahvistavat yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta ja luottamusta.