Miksi viestintä ja muut luovat alat ovat tärkeitä? Yritykset ja julkiset organisaatiot tarvitsevat luovien alojen osaamista esimerkiksi viestinnässä, prototyyppien kehittämisessä ja uusien pakkausratkaisujen suunnittelussa. Useimmat tuotteet ja palvelut syntyvät ja menestyvät eri alojen osaajien yhteistyönä. Tämä lisää myös luovien alojen yritysten, kuten viestintäalan yritysten, kysyntää.

Yrityksen tuotteiden, palvelujen ja viestinnän on oltava tasapainossa. Vaikka yritys pystyisi valmistamaan markkinoiden parhaat tuotteet, ne eivät välttämättä saavuta ansaitsemaansa suosiota tai markkinaosuutta ilman onnistunutta viestintää ja markkinointia. Monella voi olla esimerkiksi mielikuva asiakaslähtöisestä Ruotsista, jonka yritykset osaavat esitellä ja markkinoida tuotteitaan kiinnostavammin kuin Suomessa.

Toisaalta hyväkään viestintä ei takaa menestystä, jos organisaation tuotteet tai palvelut eivät vastaa asiakkaiden tarpeita. Viestintä ei siis korvaa hyvää tuotetta tai palvelua, mutta hyväkään tuote ei välttämättä löydä yleisöään ilman viestintää.

Yritysjohdon vaatimukset viestijöille ovat mahdollisuus

Työelämässä tarvitaan monenlaisia ja jatkuvasti muuttuvia viestintätaitoja. Esihenkilöt ja työntekijät lähettävät palaverikutsuja, osallistuvat lähi- ja etäpalavereihin, kirjoittavat viestejä ja julkaisevat sisältöjä sosiaalisessa mediassa. Erityisesti onnistunut muutos tarvitsee tuekseen hyvää viestintää.

Myös johtaminen on suurelta osin viestintää. Johtaja antaa toimintaohjeita, keskustelee tavoitteista, perustelee päätöksiä ja antaa palautetta. Kaikki nämä viestintäteot vaikuttavat organisaation toimintaan ja kulttuuriin.

Muutosviestinnässä tämä näkyy erityisen selvästi. Lisääkö organisaatiomuutokseen liittyvä viestintä yhteenkuuluvuuden tunnetta vai synnyttääkö se epävarmuutta tulevaisuudesta? Viestinnässä tarvitaan sekä sydäntä että aivoja. Ihmiset ovat edelleen viestinnän tekijöitä omina itsenään, vaikka tekoäly tarjoaa yhä enemmän työkaluja työn tueksi.

Pelkkä luovuus ei riitä viestinnässäkään. Onnistuminen edellyttää myös asioiden, toimintaympäristön ja organisaation tavoitteiden ymmärtämistä.

Tämä asettaa viestijöille uusia vaatimuksia, mutta samalla se tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa viestinnän asemaa organisaatioissa.

Viestinnän arvo näkyväksi

ProCom muistuttaa viestintäammattilaisia siitä, että meidän jokaisen on osattava osoittaa viestinnän arvo. Se on tärkeää, jotta viestintää ei nähdä vain organisaation tukitoimintona, vaan osana strategista päätöksentekoa ja organisaation menestystä.

Yritysjohdon odotukset viestijöille ovat muuttuneet. Viestijöiltä tarvitaan entistä strategisempaa otetta sekä ymmärrystä työnantajan liiketoiminnasta ja ympäröivästä toimintaympäristöstä. Kun johto ymmärtää viestinnän merkityksen organisaation tavoitteiden saavuttamisessa, viestinnän roolia ja resursointia on mahdollista tarkastella osana kokonaisuutta.

Yksi konkreettinen tapa vahvistaa viestinnän asemaa on tehdä sen vaikutukset näkyviksi. Kun viestijä pystyy tuottamaan päätöksenteon tueksi tietoa viestinnän vaikutuksista, hän tuo samalla viestinnän osaksi tiedolla johtamista.

Tämä vaatii viestijältä muutakin kuin oman työnsä tekemistä hyvin. On osattava kysyä, mitä organisaatio tavoittelee, millä mittareilla onnistumista arvioidaan ja miten viestintä tukee näitä tavoitteita.

Olen itse saanut tähän ajatteluun uusia näkökulmia myös ProComin mentorointiohjelmassa. Mentorointi on auttanut hahmottamaan viestinnän muuttuvaa roolia ja sitä, millä tavoin viestinnän ammattilainen voi vahvistaa oman työnsä vaikuttavuutta ja arvostusta organisaatiossa. Tällaiset kohtaamiset ovat konkreettinen muistutus siitä, ettei viestinnän arvon rakentaminen ole vain yksittäisen viestijän tehtävä, vaan koko alan yhteinen asia.

Viestinnän arvo ei synny siitä, että viestintä vain näyttää tai kuulostaa hyvältä. Arvo syntyy siitä, että viestintä auttaa organisaatiota saavuttamaan tavoitteensa, rakentamaan luottamusta ja toimimaan muuttuvassa toimintaympäristössä.

Siksi viestijöiden kannattaa muistuttaa viestinnän merkityksestä riittävän usein, ja ennen kaikkea osoittaa se käytännössä.

Lähteet:

Luova talous - Työ- ja elinkeinoministeriö

Yrityspäättäjien viestintäbarometri 2026