Millaista on viestinnän ammattilaisen työ?

Viestijät ovat varsin ylpeitä työstään ja he arvostavat itse viestinnän alaa todella paljon: 81 prosenttia tutkimukseen vastanneista viestijöistä kokee olevansa melko tai erittäin ylpeitä omasta työstään. 98 prosenttia viestijöistä arvostaa viestintäalaa erittäin tai melko paljon.

Samalla viestijät kokevat, että viestinnän alan arvostus yhteiskunnassa on vähemmän arvostettua kuin mitä he itse arvostavat: 62 prosenttia kokee, että viestintää arvostetaan erittäin tai melko paljon yhteiskunnassa.

Arvostus on kuitenkin kasvanut viime vuosina, erityisesti koronapandemian johdosta: 72 prosenttia kokee arvostuksen kasvaneen. Omassa organisaatiossa koetaan viestintää arvostettavan melko paljon, ainakin teoriassa. Käytännössä ei aina tiedetä mitä viestintä itse asiassa tekee ja arvostus ei ihan aina näy resursseissa tai rahassa, vastauksista käy ilmi.

Viestinnän ala -tutkimuksessa kartoitettiin viestijöiden tärkeimpiä työtehtäviä, ja vastaajat valitsivat kolme itselleen tärkeintä tehtävää.

Työtehtävistä tärkeimmät olivat sisällöntuotantoon liittyviä (52 prosentta). Seuraavina tehtävinä olivat strateginen osaaminen ja kokonaisuuksien johtaminen (25 prosenttia), media- ja sidosryhmäsuhteet ja maineenhallinta (23 prosenttia), työyhteisöviestintä ja organisaatiokulttuuri (22 prosenttia), sosiaalisen median tuntemus ja osaaminen (21 prosenttia) sekä digi- ja verkko-osaaminen (19 prosenttia). Vahvuuksina koettiin niin ikään samat asiat, sisällöntuotanto kärkenä.

Yleisimpiä tehtävänimikkeitä Viestinnän ala 2021 -vastaajien kesken ovat viestinnän asiantuntija tai suunnittelija tai tiedottaja (41 prosenttia) sekä viestintä- ja/tai markkinointipäällikkö (25 prosenttia). 8 prosenttia vastaajista työskenteli viestintä- ja/tai markkinointijohtajan tittelillä.

Muihin tehtävänimikkeisiin valikoitui tyypillisesti vain muutamia prosentteja vastaajista. Muita tehtävinimikkeitä olivat esimerkiksi viestintäkoordinaattori, viestintäkonsultti, viestintäassistentti ja sisällöntuottaja.

Viestijöiden mediaanipalkka vuoden 2021 elokuussa on ollut 4 098 €. Vuonna 2019 mediaanipalkka oli 3 855 €. Kaksi kolmesta vastaajasta on saanut palkankorotuksen viimeisten kahden vuoden aikana, ja joka viides, kun sitä on itse pyytänyt.

Valtaosa tutkimuksen vastaajista (72 prosenttia) on suorittanut maisterin tutkinnon ja joka kahdeksas (11 prosenttia) AMK-tutkinnon. Koulutussuunta oli joka toisella humanistinen, vajaalla kolmanneksella yhteiskunta- tai valtiotieteellinen ja vajaa viidennes oli suorittanut kaupallisen tutkinnon.

Vastaajien opintojen pääaineena oli useimmin viestintä (34 prosenttia). Toiseksi yleisin pääaine olivat kielet (16 prosenttia) ja kolmanneksi journalismi ja media-ala (11 prosenttia).

Lue lisää viestinnän opiskelupaikoista sivuiltamme täällä.

Viestinnän ala -tutkimuksessa kartoitettiin sitä, millaista osaamista viestijät haluaisivat lisää, ja vastaajia pyydettiin valitsemaan kaksi mieluisinta aluetta.

Lisää osaamista kaivattiin erityisesti strategiseen osaamiseen ja kokonaisuuksien johtamiseen (20 prosenttia vastaajista), analytiikkaan, mittaamiseen ja tutkimustaitoihin (20 prosenttia) sekä visuaaliseen osaamiseen sekä audio- ja video-osaamiseen (16 prosenttia). 12 prosenttia vastaajista halusi lisää osaamista valmentamiseen, kouluttamiseen ja coaching-taitoihin sekä muutos- ja strategiaviestintään.

Muita vastauksia olivat esimerkiksi ihmisten johtaminen (11 prosenttia), vastuullisuus (11 prosenttia) ja liiketoiminnan johtaminen (10 prosenttia).

Voit tutustua ProComin koulutuksiin täällä.

Vastaajista neljännes eli 25 prosenttia työskentelee yrityksissä ja 22 prosenttia valtiolla. Järjestöissä työskentelee 15 prosenttia, kunnalla 14 prosenttia ja 10 % pörssiyhtiöissä.

Yrityksissä ja valtiossa nykyistä useampi haluaisi työskennellä myös jatkossa: 29 prosenttia haluaisi työskennellä jatkossa yrityksissä ja 26 prosenttia valtiolla. Samoin yrittäjyys kiinnostaa nykytasoa enemmän: vastaajista 2 prosenttia kertoo työskentelevänsä yrittäjinä, mutta 4 prosenttia haluaisi toimia yrittäjänä jatkossa.

Kolme neljästä vastaajasta työskentelee pääkaupunkiseudulla, Turussa tai Tampereella. Muissa isommissa kaupungeissa työskentelee yhteensä vajaa neljännes.