Millaista on viestinnän ammattilaisen työ?

Valtaosa viestijöistä ovat ylpeitä työstään: 83 prosenttia vastaajista on erittäin tai melko ylpeitä ammatistaan. He myös arvostavat viestinnän alaa merkittävästi, sillä jopa noin 97 prosenttia tutkimukseen vastanneista viestinnän ammattilaisista arvostaa alaa melko tai erittäin paljon.

Sen sijaan viestinnän työn yhteiskunnallisen arvostamisen kokemus on heikentynyt tuntuvasti, peräti 18 prosenttiyksikköä. Vain 37 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että viestintäalaa arvostetaan yhteiskunnassa melko tai erittäin paljon. Jopa 58 % kokee, että alaa arvostetaan vain vähän.

Noin yksi kolmasosa (30 %) vastaajista on sitä mieltä, että omassa organisaatiossa viestintää arvostetaan kokonaisvaltaisesti. Moni vastaaja kokee, että käytännössä viestintä koetaan nähtävän useimmin tilaus-/tukipalveluna.

Viestinnän ala -tutkimuksessa kartoitettiin viestijöiden tärkeimpiä työtehtäviä, ja vastaajat valitsivat viisi itselleen tärkeintä tehtävää.

Tärkeimmäksi työtehtäväksi vastaajien kesken nousee sisällöntuotanto (66 %). Sisällöntuotantoa seuraavat sosiaalinen media (44 %), digi- ja verkkoviestintä (41 %), media- ja sidosryhmäviestintä sekä maineenhallinta (39 %) sekä työyhteisöviestintä ja organisaatiokulttuuri (28 %).

Viestijät kokevat vahvuuksikseen pitkälti samat tehtävät, korkeinta sijaa pitää sisällöntuotanto.

Tutkimuksen mukaan yleisimpiä tehtävänimikkeitä ovat viestinnän asiantuntija tai suunnittelija ja tiedottaja (43 %). Viestintä- ja/tai markkinointipäällikön tehtävänimikkeellä työskentelee 26 prosenttia vastaajista. Viestintä- ja/tai markkinointijohtajia on 9 prosenttia vastaajista.

Muihin tehtävänimikkeisiin valikoitui tyypillisesti vain muutamia prosentteja vastaajista. Muita tehtävänimikkeitä olivat esimerkiksi viestintäkoordinaattori, viestintäkonsultti, viestintäassistentti, projektityöntekijä ja sisällöntuottaja.

Viestijöiden mediaanipalkka on pysynyt vuonna 2025 aiempaan tutkimusvuoteen (2023) verrattuna samana, 4300 €. Vuonna 2021 mediaanipalkka oli 4098 € ja vuonna 2019 3855 €.

75 prosenttia vastaajista on saanut palkankorotuksen viimeisen kahden vuoden aikana.

Valtaosa vastaajista (68 %) on suorittanut maisterin tutkinnon ja 14 prosenttia AMK-tutkinnon. Vajaa kolmannes vastanneista viestijöistä on opiskellut pääaineenaan viestintää. Muuta ainetta opiskelleiden viestinnän ammattilaisten joukossa viestintä on suosituin sivuaine. Toiseksi yleisimmät pääaineet ovat kielet sekä journalistiikka ja media-ala.

Viestinnän ala -tutkimuksessa kartoitetaan viestijöiden osaamistarpeita. Vastaajia pyydettiin valitsemaan viisi mieluisinta aluetta. Viestijät toivovat lisäosaamista erityisesti strategiatyössä ja kokonaisuuksien johtamisessa (35 %) sekä tekoälyn hyödyntämisessä (34 %).

Lisäksi kärkeen nousivat analytiikka, mittaaminen ja tutkimus 29 prosentilla ja vastuullisuusasiat 28 prosentilla. Näitä seurasivat viestinnän johtaminen, muutos- ja strategiaviestintä sekä valmentaminen, kouluttaminen ja coaching.

Voit tutustua ProComin koulutuksiin täällä.

Järjestöt, valtio ja yritykset ovat suurimmat viestintäalan työnantajat.

Järjestöissä työskentelee 18 prosenttia vastaajista, valtiolla 16 prosenttia ja yrityksissä 15 prosenttia. Kunnissa työskentelee 10 prosenttia ja pörssiyhtiöissä 9 prosenttia vastaajista. Yritykset ja valtio ovat havitelluimmat työnantajat viestinnän ammattilaisten keskuudessa.

Alan työpaikat keskittyvät voimakkaasti Helsinkiin, pääkaupunkiseudulle ja suuriin kaupunkeihin. Vastaajista 61 prosenttia työskentelee pääkaupunkiseudulla. Tampereelle sijoittuu 8 prosenttia vastaajista ja Turkuun 4 prosenttia. Muut yli 50 000 hengen kaupungit ja kunnat vetävät 18 % ja tätä pienemmät kaupungit ja kunnat 9 %. Ulkomailla työskentelee 1 % vastaajista.